Meitä somessa seuraavat ovat varmaankin huomanneet, että perjantaina meille kotiutui joulukuusi. Olimme etukäteen mieltäneet hankintaprosessin nopeaksi lounasajan happihyppelyksi, mutta matkaan tulikin muutama muuttuja…
Suuntasimme siis perjantaina aamupäivästä kohti läheistä Töölöntoria, josta mielsimme meille sopivan joulukuusen löytyvän. Meillä oli yhteinen näkemys siitä, millainen kuusi meille tulisi saada, ja sopiva yksilö löytyikin nopeasti. Kuusi maksettiin ja pakattiin kuljetettavaksi. Kuusen kantaminen kotiin vaati yhteispeliä, sillä ilman autoa vihreä jouluinen vieras tuli kuljettaa vaakasuunnassa muutaman sataa metriä kotiovelle. Ennen kanto-osuuden aloittamista analysoimme tiimimme vahvuuksia ja heikkouksia päätyen pikaisesti havaitsemaamme parhaimpaan ratkaisuun. Vaikka Jonna on pienikokoisempi ja omaa vähemmän käsivoimia, oli hänen järkevämpää sijoittua kannon kanssa kärkeen, koska kuusesta sai etuosasta paremman otteen. Santerin vastuulle jäi puolestaan kevyempi, mutta sitäkin hankalampi latva osuus. Liikkuminen tapahtui armeijan talsimista kaukaisesti muistuttavana yhteismarssina kohti kotia. Kantaminen oli hieman epämukavaa, mutta yhteispelillä kuusi saatiin kuin saatiikiin oikeaan osoitteeseen.
Puun jo pötköttäessä ja sulaessa keskellä olohuonetta huomasimme, että jo aikaisempana vuotena hieman kinkkiseksi osoittautunut joulukuusenjalka jäi armottomasti väärän kokoiseksi tälle tämän vuoden kuuselle. Monien yrityksien jälkeen ei auttanut muu, kuin suunnata lähimpään Etolaan. Vapaaehtoiseksi ilmoittautui Jonna, ja Santeri vapautettiin joulun valmisteluista toviksi takaisin töihin. Pikaisen kauppareissun jälkeen kuusi saatiin, uuden ja paremmin sopivan jalan myötävaikutuksesta, oikaistua pystyasentoon.
Pystyssä ei kuitenkaan pysytty kauaa sillä, joulukuusi vaikutti haluavan mielummin kaatua. Santerin operoidessa kannon ja jalan kanssa, piteli Jonna kuusen varresta kiinni oksat naamalla. Taisi tässä kohtaa molempien hermot olla hieman kireällä, lounaan uhatessa jäädä tämän päivän osalta välistä. Tovin tuskailun jälkeen kuului kuitenkin mahtipohtninen KLONKS, ja vihdoin kuusen ja jalan välille vaikutti syntyneen joulurauha. Siinä tovin ihaillessamme työmme tulosta huomasimme, että matkaan taisi tällä kertaa lähteä poikkeuksellisen järeä, vaikkakin toki komea, kuusi.
Kuusen suuri koko aiheutti seuraavaksi päänvaivaa, ja koko olohuoneen sisustusjärjestelyt menivät uusiksi. Kuusi jätti alkuperäisen nurkkapaikkansa ja löysi hinauksen kautta uuden kotinsa asunnon halli-tilasta. Vihreä piikikäs ja oikukas vieraamme ilmoitti kuitenkin jälleen tyytymättömyyttään ikkunapaikasta luopumisen johdosta, ja yhdessä pääsimmekin juoksemaan kaatuvaa kaveria kiinni muutamaan otteeseen.
Yhteistyö tuotti silti tulosta! Eeppinen joulukuusemme oli vihdoin valmiina vastaanottamaan viikonloppuiset pikkujouluvieraamme.
Havahduin tätä kirjoitusta kaavaillessani vertaamaan joulukuusen hankintaa parisuhteeseen. Joulukuusi, kuten kumppani, yleensä valitaan tietyillä tarkkarajaisilla kriteereillä. Kun valinta on tehty, seuraavana edessä on yhteinen (koti)matka, jonka aikana saattaa uudet ystävykset kokea yllättäviä mutkia. Saatat havahtua siihen, että uusi tuttavuus saattaa piikitellä ikävävästi, ajoittain aivan varmasti myös tahallaan, yhteisten kilometrien karttuessa. Tutustumisvaiheessa ystävää pitää ensin hieman lämmitellä, jotta kylmä suojakuori sulaa ja todellinen luonne pääsee valloilleen. Suhteen ylläpitämiseksi täytyy myös tehdä töitä, ja esimerkiksi arkea piristävä virkistävää vesi edesauttaa mahdollisimman pitkän dialogin ja yhteiselon toteutumista. Vaikka toisen piikikäs ja variseva luonne saattaa ajoittain ärsyttää, tuottaa toinen paljon iloa parhaalla ja kauneimmalla puolellaan. Joulukuusemme himpun liian suuri koko taas voisi kuvastaa hyvin omia odotuksien liittyen parisuhteeseen. Yhteistyöllä nekin saadaan mahtumaan hyvin omaan elämäntilanteeseemme.
No joo… analysointi saattoi tällä kertaa liidellä pintaa syvemmälle (kouraista juuria myöten…), mutta tälläisia kommervernkkejä ja ajatuksia oli meillä tällä erää 🙂 Viikon päästä onkin joulu ja olisi mukava kuulla, miten joulu järjestelyt etenevät siellä ruudun toisella puolella!
– Jonna
Polulla 
Vastaa