Raskauden viimeinen kolmannes on pyörähtänyt käyntiin. Pakko todeta, että sen kyllä huomaa ja tuntee!
Verratessani itseäni muihin odottaviin äiteihin olen huomannut päässeeni varsin vähällä mitä tulee oloon ja jaksamiseen raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen kohdalla. En ole joutunut aikaisemmin kamppailemaan pahoinvoinnin kanssa, ja urheilu tietyillä muutoksilla on onnistunut oikein mukavasti. Hiljattain tehdyssä sokerirasituskokeessa sain myös ns. puhtaat paperit.
Nyt viimeisellä kolmanneksella tuntuu, että kaikki on muuttunut…
Ajattelin tästä syystä hieman kertoa, mitä raskauteen tällä hetkellä kuuluu ja millaisia muutoksia olen huomannut omaan jaksamiseen verratessani olotilaani aikaisempiin kuukausiin.
Väsymys ja nukkuminen
Väsymys on vaivannut minua jo koko raskauden ajan, eikä apua ole juuri tullut levolla, liikunnalla tai rautapillereiden syömisellä (edes tupla-annoksina). Hemoglobiini on edelleen alhaalla ja sitä seurataan neuvolassa. Aikaisemmilla kolmanneksilla nukuin todella hyvin ja koin unen laadun olevan normaalia parempi. Nyt kuitenkin herään yössä 2-4 kertaa vessaan, selkäkipuun tai beben jumppailuun. Unen katkonaisuus vaikuttaa varmasti unen laatuun, eikä aamulla ole juurikaan palautunut tai levännyt olo. Kroppa vaatisikin päiväunia, mutta luonnollisesti ennen äitiysloman alkua päiväunet jäävätkin vain haaveeksi. Työpäivän jälkeen energiaa ei tunnu riittävän kuin palautumiseen seuraavaa työpäivää varten.
Kivut
Aikaisemmin mahan kasvusta huolimatta en ole kokenut juurikaan kiputiloja. Nyt viimeisellä kolmanneksella jo heti alussa jalkoja on alkanut pakottamaan, selkää särkemään ja alavatsan ja nivusten kohdalla särky on välillä hyvinkin vihlovaa. Heti viimeisen kolmanneksen alussa kärsin useamman päivän päänsärystä. Tässä tovi takaperin selkä ja lantion alueeni oli täysin jumissa, enkä meinannut päästä ylös sängystä. Tuona aamuna jouduin ensimmäistä kertaa soittamaan terveyskeskukseen ja pyytämään sairauslomaa raskauden johdosta. Maha pingottuu melkein poikkeuksetta työpäivien aikana kiinteäksi palloksi ja hiljattain nk. harjoitus supistukset ovat muuttuneet hieman kipeämmiksi.
Liikunta
Kiputilojen myötä pitkät kävelylenkit on täytynyt jättää pois viikko-ohjelmasta. Tällä hetkellä jo 30 minuutin kävely tuntuu todella rankalta. Pelkän kävelylenkin jälkeen olo on kuin marathonin juokseella, ja kävely aiheuttaa särkyä jaloissa, alaselässä ja alavatsassa. Onneksi pyöräily sujuu kävelyä paremmin, vaikkakin töyssyt pyörän selässä tuntuvat todella epämiellyttäviltä. Kuntosalilla olen käynyt viimeksi ennen juhannusta ja ja katsotaan, miten näin loppusuoralla energiaa riittää enää salille. Helpotusta kipuihin ja jomotuksiin olen tosin saanut joogasta. Venyttävät liikkeet tuntuvat pitävän kroppaa auki, ja on ollut välillä huvittavaa huomata, kuinka kasvava maha tuo omaa haastetta helppoihin liikkeisiin.
Vauvan liikkeet
Maha-asukki on voimistunut, minkä myötä liikkeet ja potkut tuntuvat sekä näkyvät selvästi. Noin viikolla 30 bebe kääntyi pää alaspäin ja liikkeet tuntuvat kohdistuvan nyt keskelle vatsaa, kun aikaisemmin potkut ovat tuntuneet mahan sivuilla. Kaveri tuntuu olevan varsin aktiivinen, ja liikkeitä tuntuu tasaisesti päivän aikana.
Mieliteot
Tällä hetkellä ruokahalu on taantunut täysin normaaliin tilaan. Syön ehkä himpun verran enemmän, mutta muuten ruoka tai mieliteot ovat varsin normaalit. Usein koen, ettei minun tee oikein mieli mitään ruokaa, ja viikon ruokaostokset ovatkin olleet pidemmän aikaa Santerin käsissä.
Nyt olisikin kiva kuulla, miten muilla viimeinen kolmannes sujui? Koitko suuria muutoksia jaksamisessa? Jos jaksamiseen tai kipujen lievittämiseen löytyy sieltä vinkkejä, otetaan niitäkin ilomielin vastaan! 🙂
-Jonna
Polulla 
Vastaa