Raskausajan vaihtuessa vauva-arkeen, ajattelin koostaa vielä esikoisemme odotusajan lyhyeksi tiivistelmäksi. Yhdeksän kuukautta on kuitenkin sen verran pitkä aika, että voisi olla hauska vielä palata katsomaan, miten se odotusaika kokonaisuudessaan sitten menikään!
Ensimmäinen kolmannes
Ensimmäisellä kolmanneksella raskausoireina olivat väsymys ja aivan kamala ja käytännössä hiipumaton nälkä! Siinä missä nälkä väistyi raskauden edetessä pikkuhiljaa, väsymys ei tuntunut helpottavan seuraavilla kolmanneksillakaan. Toisella kolmanneksella löysimme tälle tosin perusteet, kun neuvolakäynnillä syyksi paljastui tulevan äidin alhaiset rauta-arvot. Aloin neuvolasta saamani ohjeistuksen mukaisesti ottamaan lisärautaa tupla-annoksina ja koin oloni hieman kohonevan ja jaksamiseni paranevan.
Mutta siis se pohjaton nälkä!! Ehdottomasti ensimmäisen kolmanneksen mieleenpainuvin asia. Koin nälän tunnetta riippumatta siitä, kuinka paljon ja kuinka tiheästi söin. Saatoin välittömästi raskaankin iltaruokailun jälkeen vielä pähkäillä, josko sieltä keittiöstä vielä löytyisi jotain pientä purtavaa 😀 Muistan olleeni ensimmäisen kolmanneksen jälkeen enemmän kuin riemuissani, kun kotiruoka sai vihdoin aikaan täynnä olevan tunteen – ehkä jopa pienoisen ähkyn.
Ihoni oli myös alussa huonommassa kunnossa. Pieniä näppyjä tuntui ilmestyvän kasvoihini tavallista enemmän ja niiden paraneminen kesti myös normaalia kauemmin. Onneksi ihonkin tilanne parani ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Väsymyksen, nälän ja ihon lisäksi muistan, että ensimmäisellä kolmanneksella vatsani alkoi turvottamaan. Tämän turvotuksen takia hankinkin jo ensimmäisellä kolmanneksella ensimmäiset äitiyshousuni. 🙂
Toinen kolmannes
Turvotuksesta vauvakummuksi. Mahani jatkoi kasvuaan mukavasti toisella kolmanneksella ja varsin matalalla jo alkuvaiheissa viihtyvä vauva ja vauvamaha aiheuttivat sen, että juoksulenkit täytyi hyvästellä jo tässä vaiheessa. Lenkkeily tuntui hyvin epämukavalta, ja jouduin pitkin hampain pakkaamaan juoksulenkkarit kaappiin ja kaivamaan treenikengät esiin. Liikkuminen vaihtuikin kuntosalilla käyntiin, pyöräilyyn ja joogaamiseen.
Toisella kolmanneksella alun turvotus alkoi väistyä, ja tilalle alkoi muodostua ihan oikea tiiviimpi vauvamaha. Kuten edellä totesin, väsymys oli kantava teema myös toisella kolmanneksella, mutta tämän lisäksi aloin näkemään öisin levottomia unia. Aiemmin hyvin nukuttuja öitä alkoi verottaa myös selän ja lantion kivut. Raskauden eteneminen ja vähäiset yöunet alkoivat näkymään myös ajatustyössä, ja huomasinkin, että unohtelin helpommin asioita ja jouduin tekemään enemmän to do-listoja ja kirjaamaan asioita muistiin.
Viimeinen kolmannes
Viimeisellä kolmanneksella aloin kärsimään aamupahoinvoinnista. Huonovointisuuden piikki kesti yleensä tunnin tai kaksi ja ajoittui aina klo 9-11 välille. Tätä kesti muutaman viikon verran, minkä jälkeen kuvottava olotila onneksi laantui.
Selkäkivut eivät valitettavasti laantuneet vaan olivat sen verran häiritseviä, että jouduin jäämään muutaman viikon ennen varsinaisen äitiysloman alkua jo sairaslomalle. Hyvin tutuksi tullut väsymystila oli tässä kohtaa eskaloitunut jo melkoisen sietämättömäksi, ja tähän kylkeen sopivasti saapuneet heinä- ja elokuun helteet tekivät olostani erittäin – ERITTÄIN – tukalan.
Viimeisellä kolmanneksella aloin kokemaan myös harjoitussupistuksia, ja vatsani kovettui ulkoisesti kivikovaksi, jos rasitin itseäni liikkumalla edes pieniäkin matkoja. Viimeinen kolmanneksen loppu olikin tiivistä lopun odottamista oman jaksamisen ollessa jo pakkasen puolella. Onneksi raskaus vaihtui vauva-arkeen hieman etuajassa elokuun viimeisenä päivänä 😉
Loppuun vielä muutama raskausfaktani!
Raskauden kesto: 262 päivää
Kertyneet raskauskilot: n.11kg
Raskausarpien määrä: 0 kpl
Ostettuja raskausajan vaatteita: 10 kpl
Raskausajan mieliteot: kirpeät hedelmät
Ikävin rasakusajan oire: selkäkivut!
Raskaudessa oli parasta: beben potkuttelu mahassa
Mitä olisin sitten tehnyt toisin?
Nauttinut alkupuolella vielä enemmän liikunnasta kun se vielä onnistui, ja lisäraudan syöminen heti väsymyksen alkaessa olisi voinut helpottaa väsymyksen tunnetta tehokkaammin. Lisäksi mielessä kävi sellainenkin, että olisin voinut käväistä raskauden alkupuolella jollakin matkalla. Raskauden loppupuolisko kun meni kesähelteiden keskellä muiden reissufiilistelyjä seuraten, olisi ollut siinä mielentilassa mukava muistella omia uunituoreita matkamuistoja 🙂 Näiden ulkopuolella olen kyllä varsin tyytyväinen tähän esikoisen odotusajan kulkuun.
Tällaiset fiilikset tästä raskaudesta näin kuukausi synnytyksen jälkeen. Melkoinen taivalhan tuo oli, mutta mielestäni selviydyimme muutosten kourassa varsin hyvin. Tämän petite mama -postauksen myötä toivottelen sinulle oikein rentouttavaa ja rauhallista syysviikkoa. Toivottavasti hanskat ja kaulaliinat on jo kaivettu kaapin perukoilta – ainakin näin Helsingissä sellaisia tuntuu jo nyt tarvitsevan 😀 Seuraa viikkoamme helposti Instasta. Nähdään jälleen näin blogin puolella viikon päästä!
-Jonna
Polulla 
Vastaa