Ensimmäinen lento vauvan kanssa

Ensimmäinen lento vauvan kanssa voi tuntua jännittävältä ja raskaalta. Me tiesimme jo odotusaikana, että ensimmäinen lentomme tulisi olemaan jouluna Helsingistä Rovaniemelle vauvan olessa 4kk ikäinen. Reilu tunti koneessa, kyllähän me siitä selviäisimme.

Olimme useampana aikaisempana vuotena varanneet lennot Lappiin vasta loppuvuoden puolella, mikä oli kerran jos toisenkin rokottanut kukkaroa tarpeettoman suurella summalla. Sesonkiaika kun tuppaa tarkoittamaan sesonkiajan hintoja.

Tällä kertaa olimme valppaina ja varasimme lennot jo elokuun alussa – siis jo hyvissä ajoin ennen Danielin syntymää. Edullisimmat liput löytyivät poikkeuksellisesti Norwegianilta, mikä oikeastaan jopa hieman harmitti. Olisin halunnut toteuttaa Danielin ensimmäisen lennon Finnairilla, koska koin Finskin olevan joustavampi kaikille mahdollisille kommervenkeille, mitä pikkuisen vaavelin kanssa voisi sattua.

img_20190113_1840215491067203456759415.jpg

Lentoyhtiötä koskevasta luottamuspulasta johtuen päätin ottaa jokaisesta askarruttavasta aiheesta ja vaiheesta selvää ennen varsinaista lentopäivää. Chattailin useaan otteeseen Norwegianin kanssa, ja sain kuin sainkin aina selkeät vastaukset ja toimintaohjeet. Tiedustelin mm. vauvan henkilöllisyystodistuksesta ja rattaiden sekä turvaistuimen lähtöselvittämisestä. Ohjeita ja neuvoja tuli mukavasti.

Hyvin nopeasti ymmärsin, että lento vauvan kanssa tulisi koostumaan useammasta rastista, checkpointista. Siinä missä aikaisemmat lentomme ovat toteutuneet automaattipilotilla, tulisi tämä ensimmäinen lento vauvan kanssa olemaan suunnistusta rastilta toiselle – suorittaen ja selviytyen 🙂

Rasti 1. Lentolippu ja passi vauvalle

Suunnistus sai alkunsa lentolippujen hankinnan rastilta. Eihän lentolipun hankinnassa ollu muuta yllättävää tai erikoista kuin se, että lapsen nimi tuli antaa lipun hankkimisen yhteydessä. Niin…siis kuukausi ennen lapsen syntymää 😀

Noooh. Pähkäilin lippuja hankkiessani, että voisiko lippua ostaessa etunimen kohdalle syöttää pelkästään Poika. Onhan tämä muuallakin käytössä oleva tapa, jos nimeä ei ole vielä annettu. Pohdin myös, lähtisinkö vielä asiaa tarkistamaan lentoyhtiöltä. Lopulta päädyimme Santerin kanssa kuitenkin yksinkertaisesti lyömään nimen lukkoon. Lentolippuun kirjattiin siis jo ennen syntymää Daniel, ja ongelma ratkesi tätä kautta.

Lentolippu kourassa, mutta entäpä sitten se passi. Tähän on todettava, että passin hakeminen oli niin monivaiheinen prosessi, että aion kirjoittaa tästä ihan oman kirjoituksen vielä myöhemmin. Olisin nimittäin kaivannut selkeitä toimintaohjeita, ja poliisin sivut eivät olleet asian kanssa todellakaan aivan yksiselitteiset.

Rasti 2. Vauvan tavarat lennolle

Kun lentoliput oli taskussa ja passiasia kunnossa, siirryin pohtimaan kaikkea sitä tavaramäärää, mitä tarvitsisimme matkalle mukaan. Matkalle lähtisi rattaat, turvakaukalo ja tietenkin perinteiset matkalaukut ja käsimatkatavarat. Tämän jälkeen visualisoin mielikuvissani tämän tavaramäärän ja mietin, miten ihmeessä saisimme kaiken lentokentälle. Mihin autoon tämä kaikki mahtuisi!?

Yleensä menemme kentälle OP:n Drive Now:lla, mutta varhainen aamulehto ja vapaan auton etsiminen aamusta kodin lähistöltä ei ollut tällä kertaa houkuttelevin vaihtoehto. Päätimme tästä syystä varata tilataksin aamuksi, jolla hurautimme vaivatta lentokentälle.

img_20190113_1832592526787657136046372.jpg

Rattaista ja turvakaukalosta muuten mainittakoon, että nämä molemmat sai ottaa lennolle mukaan ilmaiseksi. Mutta entäpä tavaroiden suojaus? Olin kuullut ystävältäni yrityksestä, jolta pystyisi vuokraamaan suojalaukkuja rattaille. Päätin ottaa suojalaukun rattaille, ja turvakaukalo laitettaisiin suojapussiin. Koska lentoyhtiön chatin henkilökunta ei osannut luvata että suojapusseja varmasti olisi lentokentällä, päätin ottaa mukaan vielä jätesäkin laukun sivutaskuun kaiken varalle. Lentokentälle päästyämme hain terminaalin alimmasta kerroksesta suojalaukun, pakkasimme vaunut laukkuun, ja siitä rattaat ja istuin matkasivat erikoistavarahihnaa pitkin lennolle. Omat laukut selvitimme sitten normaaliin tapaan self-checkin tiskiltä. Lentokentälle päästy ja laukut selvitetty. Nyt vauva sylissä kohti konetta.

img_20190113_1834456888486062299474282.jpg

Rasti 3. Turvatarkastus vauvan kanssa

Laukkujen lähtöselvityksen jälkeen matkantekomme helpottui huomattavasti, sillä nyt matkasimme vain käsimatkatavarat mukanamme ja Daniel sylissämme. Turvatarkastus meni todella sutjakkaasti, sillä pääsimme tyhjillään olevalle ja nimenomaan perheille tarkoitetulle linjalle. Tokihan tässä linjallakin piti hieman tetsata, kun läppäreitä piti erotella muusta käsimatkatavarasta ja taskuja tyhjentää perinteiseen tapaan.

img_20190113_1837185454916325363947019.jpg

Olimme kuitenkin jo etukäteen suunnitelleet, että Santeri pitelisi ensin vauvaa, samalla kun minä laittaisin tavarani ja hoitolaukun hihnalle. Kun käteni sitten vapautuisivat, ottaisin vauvan syliini ja kävelisin metallinpaljastimen läpi, samalla kun Santeri sitten selvittelee omia kamppeitaan. Sieltä hän sitten tulisi perässä läpi ja nappaisi taas Danskun syliinsä, minkä myötä pääsisin pakkailemaan käsimatkatavarat takaisin mukaani. Kaikki meni suunnitelmien mukaisesti. Tokihan tätä voi vielä helpottaa entisestään joiltakin lentokentiltä löytyvien lastenturvaistuinten avulla, mitkä mahdollistavat sen, että vauvan voi laittaa istumaan istuimeen turvatarkastuksen ajaksi.

img_20190113_1837536107924410253813350.jpg

Rasti 4. Lentokoneeseen vauvan kanssa

Koko hommaan, tavaroiden jättämiseen ja turvatarkastukseen, meni meillä noin puoli tuntia. Tämä siis ilman mitään ruuhkia. Olimme varanneet ensimmäiselle lennolle runsaasti aikaa. aikaa olisi riittävästi ja pelivaraa olisi myös esimerkiksi Danielin itkupuuskalle. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja tämä varmasti osittain siksi, että tiesimme meillä olevan runsaasti aikaa eikä stressi näin ollen pääsisi päälle.

img_20190113_1836426097309784473048183.jpg

Pakollisten osuuksien jälkeen suuntasimme kahville ja aamupalalle, sillä ennen koneeseen nousua meille jäi noin 30 minuuttia aikaa. Rentoutumis- ja imetyshetken jälkeen pääsimme nousemaan koneeseen, ensimmäisten joukossa. Tämä oli todella hyvä, sillä vauvan kanssa ei yllättäen ole mukavaa jonottaa ihmispaljoudessa samalla kun koneen ahtaalla käytävällä sujahtaa pään läheltä käsimatkatavaroita oikealta ja vasemmalta ylähyllyille. Stuertti toi meille vauvan turvavyön ja pelastusliivit. Saimme samalla oman perehdytyksen siihen, kuinka tulisi toimia hätätilanteessa.

Rasti 5. Lentäminen vauvan kanssa

Tämän kirjoituksen jäsentely kuvastaa mielestäni erinomaisesti tuntemuksiamme ensimmäisestä lennosta. Eihän tässä varsinaisessa lennossa nimittäin sen suurempaa kerrottavaa ole, vaan nimenomaan juurikin siinä kaikessa oheisselvittelyssä.

img_20190113_1830482706879455978039484.jpg

Lento nimittäin meni erinomaisesti. Nousu ja lasku menivät mutkitta Danielin nukkuessa tai syödessä. Dansku ei tuntunut olevan moksiskaan metelistä tai painevaihtelusta. Ainut jokseenkin merkittävä tapahtuma lennon aikan oli vaipanvaihto, mitä Santeri pääsi harjoittelemaan noin puolen tunnin lennon jälkeen. Ihan hyvinhän tuo kuulema meni, vaikka ei se pesu ja vaatteiden vaihtaminen niskakakkojen jälkeen lentokoneen pienessä vessassa kuulema mitään suurinta herkkua ollut. Sitä Santeri kiitteli, että onneksi ei tullut vaihdon aikana pahempaa turbulenssia 😀

Yhteenveto: Näin lento vauvan kanssa onnistuu

Tässä vielä meidän vinkit onnistuneeseen lentomatkaan:

  • Varaa aikaa, aikaa ja aikaa
  • Mieti etukäteen kuka kantaa vauvaa ja kuka huolehtii matkatavaroista
  • Ota mahdollisimman vähän tavaraa kannettavaksi
  • Varaa hoitolaukkuun tarpeeksi vaippoja, kosteuspyyhkeitä, puhtaita tutteja, harso, mahdolliset korvikkeet, varavaatteita, suosikkilelu ja muut tavarat mitä tunnet tarvitsevasi lennolla.

img_20190113_1838415640467618759337345.jpg

Tällaisia pohdintoja tällä kertaa. Tunnin lento on nyt koettu, ja vielä tämän kuun aikana pääsemme testailemaan onnistumistamme pidemmällä eli noin kuuden tunnin lennolla. Ei tuo aivan niin paljoa enää jännitä, mutta tokihan pidempi lentoaika hieman mietityttää. Saas nähdä miten menee 🙂

Nähdään taas viikon päästä täällä blogin puolella. Viikon aikana pääset seuraamaan tekemisiämme polulla-Instan puolella. Erinomaista alkavaa viikkoa!

– Jonna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: