Pasilan aseman laiturilla oli yllättävän paljon porukkaa kun odottelimme pohjoisen yöjunaa saapuvaksi. Taapero katseli molempiin suuntiin ja pohti, mistä juna tulisi. Itse pohdin, miten saisin taaperon ja kaksi kassia oikealle vaunulle ja vaunuun sisään.
Jatka lukemista ”Yöjunalla kesän viettoon”
Pitkä aika on kulunut sitten viimeisimmän taaperoamme käsittelevän kirjoituksen. Paljon on ehtinyt muuttua kesän ja syksyn aikana, joten mikäpä mukavampaa kuin käydä läpi taaperomme kuulumisia – niin siis näin vanhemman, tässä tapauksessa isän, kirjoittamana.
Jatka lukemista ”Mitä taaperollemme kuuluu?”
Kesäkuun ensimmäinen päivä, ensimmäinen lomapäivä. Koronakevään eristäytymisen ja tiiviin kotihengailun jälkeen olimme sitä mieltä, että Helsingin maisemia emme jäisi tänä kesänä katselemaan. Siispä jo hyvissä ajoin ennen loman alkua tiesimme, että tulisimme lähtemään junalla Rovaniemelle isovanhempien luokse.
Terve täältä koronakevään ja kesälomien toiselta puolen! Pitkästä pitkästä aikaa rustaamme kirjoitusta näin perinteisellä tavalla blogin puolella keväällä ja kesällä normiksi muodostuneen IG-bloggailun sijasta. 🙂
Vuosi 2020 käynnistyi perheessämme jännittävissä merkeissä, kun vajaat 1,5 vuotta vanha taaperomme pääsi aloittamaan päiväkodin joululomien jälkeen.
Viime viikolla Jonna kirjoitti blogiimme tekstin, jossa hän ihmetteli omaa mahdollista leimautumistaan ”hankalaksi äityliksi”. Kirjoitus käsitteli mm. sitä, kuinka helposti äiti leimataan vaikkapa ylisuojelevaksi tämän huolehtiessa lapsensa pärjäämisestä. Kuinka helposti äiti on liian hands-on, liian holhoava, liian herkkä.
BOOM!
Tämän kaltaisen kysymyksen Santeri asetti minulle kiivaassa keskustelussa, mikä liittyi päiväkotiin ja lapsien ”itkettämiseen” kun lapsi opettelee talon tavoille päiväkoti-instituutioon.
Jatka lukemista ””Oletko nyt äitimeemien tapaan vaikea äiti päiväkodille?””
Taaperostamme on kuoriutunut varsinainen touhuaja ja hän nauttiikin jo pienien tehtävien suorittamisesta. Olemme pikkuhiljaa antaneet taaperolle asteittain vaikenevia tehtäviä, ja voi sitä ilon määrää, kun hän huomaa tehneensä jotain tärkeää. Ajattelin nyt hieman summata missä kaikessa taaperomme osaa jo auttaa.
Jatka lukemista ”Miten taapero osallistuu arjen askareisiin?”
On sunnuntai, jouluaaton aatonaatto 🙂 Polulla-pesueemme on vastikään kotiutunut lähes jo perinteiseltä viikonlopun polskimisreissulta, ja kevyttä iltaruokaa sulatellaan nyt porukalla kuusen kynttilöiden valaistessa pimenevää talvi-iltaa. On leppoinen tunnelma, kohta alkaa loma.
Viikko sitten, lauantaina, sanoin Santerille ja Danielille varhain aamusta heipat ja lähdin serkkuni kanssa kohti Länsiterminaalia. Olimme pari viikkoa aikaisemmin lyöneet lukkoon yhteisen getaway-matkan, jotta itse saisin levättyä ja serkkuni pääsisi tuulettumaan arktisilta leveyspiireiltä. Aamun lähtö oli hieman kiireinen, ja saimmekin ottaa muutamat ripsraps-juoksuaskeleet, jotta ehdimme ajoissa satamaan ja laivaan.
Vuosi ja kaksi kuukautta vauva-arkea takana. Siihen vielä päälle raskausaika, jolloin ”vauvaelämää” on meidän perheessä eletty nyt jo lähemmäs – ei aivan mutta lähemmäs – kaksi vuotta. Tässä HopLopissa kivennäisveden ääressä istuessani voinkin helpohkosti pohtia kulunutta aikaa. Mitä olisin jälkiviisaana tehnyt toisin raskausaikana ja vauva-arjen keskellä?
Jatka lukemista ”Petite mama: Mitä olisin tehnyt toisin: Raskausaika ja vauva-arki?”
Vauva-arki ei ole pelkkää sateenkaarta ja auringonpaistetta. Ei, vaikka glitterloiston ja filttereiden sävyttämät Instagram-fiidit tällaista mielikuvaa kuinka rakentaisivatkin. Vauva-arki (ja taaperoarki for that matter) koostuu ihanien hetkien ohessa myös asioista ja tuntemuksista, joita isänä olen oppinut reilun vuoden aikana inhoamaan. Paneudutaanpa hetkeksi oikein huolella näiden aihioiden äärelle ja puntaroidaan, mitä asioita inhoan vauva-arjessa.
Aikaisemmin täällä blogissa avasin lyhyesti vauvamme päivärytmiä. Nyt vauvasta on tullut taapero ja se näkyy myös rutiineissa.
Jatka lukemista ”Taaperon päivärytmi”
Esikoisemme vauvavuosi on ohi. Aika kului joskus todella nopeasti, joskus musertavan hitaasti. Vuosi oli täynnä ihania hetkiä, mutta samalla myös vaikeita asioita. Vaikein kaikista oli ehdottomasti jatkuva väsymys.
Kaupallinen yhteistyö: Vaunu-aitta
Muuton pöly laskeutuu, ja imurin syövereihin kaikkoavan pölyn alta paljastuu oma ensimmäinen kotimme. Oma keittiömme, oma makuuhuoneemme, oma olohuoneemme ja – kenties kaikista suurimpana uutuutena – ensimmäinen ikioma huone esikoisellemme. Muun kodin odottaessa vielä viimeistä viilausta valaisimien ja parin vielä uupuvan hankinnan muodossa, taaperomme huone alkaa jo lähestyä viimeisteltyä ulkoasuaan.
Tässä se siis tulee, taaperomme ihkaensimmäisen oman huoneen esittely!
HILJAISELO SEIS, nimittäin olemme nyt vihdoin muuttaneet! Töölöläinen kaksio vaihtui yhden päivän mittaisella uurastuksella (ja seitsemän päivän mittaisella säätämisellä) Haagalaiseen kolmioon, missä nyt aloittelemme elämäämme ensimmäisessä omistamassamme kodissa. Miten muutto siis sujui ja mitä se piti sisällään, siitäpä aihiota tälle kirjoitukselle 🙂
Polulla 