Blogi vauva-arjesta keskellä kaupunkia
Ei-enää-niin-pienoisen vaavelimme lähestyessä kolmen kuukauden ikää, on meillä taustapeilissä jo kourallinen hyvin nukuttuja ja hitunen huonosti nukuttuja öitä. Niin tai siis tarkennetaanpa. Santerilla kirjoon kuuluu myös rattoisia öitä, kun taas omalta osaltani yöt jakautuvat joko huonosti tai hyvin huonosti nukuttuihin öihin 😀 Continue reading ”Unikurssi – mitä opimme?”
Jälkitarkastukseni on marraskuun myötä takanapäin, ja nyt kun synnytyksestä on piirun vaille kolme kuukautta, haluan summata ja jakaa ajatuksiani liittyen palautumiseen. Raskauden aikana olin pohtinut ja jopa aika-ajoin murehtinut sitä, miten kehoni tulisi palautumaan 9 kuukauden paisumisen aiheuttamista muutoksista.
Tänään sunnuntaina 11.11.2018 vietetään isänpäivää ja tästä syystä haluamme aivan ensimmäiseksi toivottaa hyvää isänpäivää kaikille isille!
Olemme elelleet vauva-arkea nyt piirun päälle kaksi kuukautta. Vaikka olemmekin lapsemme kanssa vasta yhteisen polkumme alkumetreillä, ovat tietyt asiat jo vakiintuneet käytännöiksi. Niin vaippojen vaihtaminen kuin syöttäminenkin soljuvat jo varsin vakiintuneella rutiinilla, ja uusimpana yhteisenä tekemisenämme on viimeisten viikkojen aikana muodostunut hyvinkin alkeellinen keskustelu.
Pienoinen pakettimme kasvaa päivä päivältä, ja ensi viikolla horisontissa häämöttää jo kahden kuukauden iän rajapyykki. Pikkuruinen ”rääpäleemme” onkin jo kasvanut melkoiseksi mötkyläksi, jonka kannatteleminen pesujen yhteydessä yhdellä kädellä muodostuu hetki hetkeltä…no jos ei nyt haastavammaksi niin ainakin painavammaksi puuhaksi. Continue reading ”Santsa funtsii: Kannattiko isyysvapaa?”
Viime viikko oli meillä poikkeuksellisen kiireinen ja tapahtumarikas. Näin vauva-arjen tiimellyksessä puolison kiireistä aikataulua on haastavampi paikata ja tekemättömät asiat pakkaantuvat nopeammin kuin aikaisemmin. Tämä konkretisoitui meille viime viikolla, kun tekemistä tuntui olevan taas enemmän kuin käytettävissä olevia vuorokauden tunteja. Continue reading ”Avun pyytäminen vauva-arjen pyörittämiseen”
Nyt se sitten tapahtui! Lauantaina jätimme pienoisen vaavelimme ensimmäistä kertaa koko päiväksi hoidettavaksi mummalle ja vaarille. Tämän merkkipäivän osuessa kohdalle bebemme oli suurin piirtein vasta puolitoista kuukautta vanha. Tiedostimmekin, että hoitoon jättäminen tapahtuu ehkä poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. Kuinkas siinä sitten kävikään….?
Pieni bebemme ei ole enää aivan pieni 😥 Takana on nimittäin lapsemme ensimmäinen kuukausi. Niin se vaan aika vierähtää, ja nyt on tämäkin elämänvaihe liitettu kokemustemme, polkumme, värikkääseen kirjoon. Continue reading ”Ensimmäinen vauvakuukausi takana”
Raskausajan vaihtuessa vauva-arkeen, ajattelin koostaa vielä esikoisemme odotusajan lyhyeksi tiivistelmäksi. Yhdeksän kuukautta on kuitenkin sen verran pitkä aika, että voisi olla hauska vielä palata katsomaan, miten se odotusaika kokonaisuudessaan sitten menikään! Continue reading ”Petite-mama: Tiivistelmä raskausajasta”
Meillä kaikilla lienee murtumispiste. Tai tarkemmin todettuna, kaksi murtumispistettä. Antakaapas kun selkeytän…
Tämä kirjoitus kannattaa ohittaa, jos et tykkää lukea yleisesti leikkauksiin, synnytyskokemuksiin, itse synnytykseen ja/tai niihin liittyviin komplikaatioihin koskevia tekstejä. Aihe voi tässä tapauksessa olla sinulle tällä erää liian yksityiskohtainen, jolloin blogiimme pariin kannattaa palata vasta ensi viikolla 🙂
Continue reading ”Petite-Mama: Synnytyksen jälkeen leikkauspöydälle”
Viime kirjoituksessa kerroimme esikoisemme syntymätarinan tapahtumasta tunteillen ja onnistuneesta synnytyksestä iloiten. Tämän kirjoituksen löydät täältä. Tänään hyppäämme yhdessä hetkeksi syvään päätyyn ja tutustumme tovin ensimmäisiin muutamiinn päiviimme uuden tulokkaan kanssa. Minne suuntasimme synnytyksen jälkeen, minkälaista täysin uusi arki oli ja miten vauva pärjäsi ensimmäiset päivänsä? Continue reading ”Hyppy tuntemattomaan: ensimmäiset päivät esikoisemme kanssa”
❤ Hän on täällä ❤
Polullemme on tupsahtanut kolmas kulkija. Hän saapui maailmaan elokuun viimeisenä päivänä, perjantaina, virkeänä, terveenä ja painaen 3,042 kiloa. Pituutta pienoisella tulokkaalla oli 48 senttimetriä. Äiti, isä ja lapsi voivat hyvin.
❤ Hän on täällä ❤
Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa puntaroit perheenlisäystä. Tässä mielentilassa sitten pähkäilet, että onko tämä nyt juuri SE oikea aika haluta lasta. Saatat pohtia elämäntilannettasi ja sitä, millä tavoin olet valmistautunut tulevaan muutokseen. Kenties tällainen hypoteettinen tilanne onkin sinulle jo entuudestaan tuttu. Kenties ei. Minkälaisia asioita nousee mieleen arvioidessasi tällä tavoin perheen koon kasvattamista, sen ajankohtaisuutta ja sen mukanaan tuomia elämäntilanteeen muutoksia? Missä valossa harkitsemasi muutos näyttäytyy? Minkälaisia ajatuksia herää, positiivisia vai negatiivisia?
Raskaana ollessani olemme kuulleet yhdessä tai erikseen monia letkautuksia perheenjäseniltä, ystäviltä, työkavereilta, tutuilta ja tuntemattomilta. Välillä ohimennen sanotut heitot ovat olleet huvittavia, ihmetystä herättäviä, positiivisia, negatiivisia…. lista voisi olla loputon. Ajattelinkin, että voisi olla hauska nostaa näistä kaikista sellaiset, jotka ovat jääneet mieleeni! Continue reading ”Petite-Mama: Raskaudestani kuultua”
Äitiysloma on nyt virallisesti alkanut, ja Santeri on jäänyt ansaitulle kesälomalle!
Samalla viimeinen kuukausi ennen esikoisemme laskettua aikaa on pyörähtänyt käyntiin raskauden lähestyessä loppuaan. Nyt voisinkin hieman kertoa, mitä raskauteen – ja meille yleiseti – kuuluu näin viimeisillä viikoilla 🙂 Continue reading ”Petite-Mama: Alle kuukausi laskettuun aikaan!”
Huh hellettä! Helsinki kylpee jo kolmatta viikkoa yli 20 asteen hellelukemissa, ja loppua ei näy eikä kuulu. Ensimmäisiä helpotusta tuovia kesäsateita odotettiin saapuvaksi eilen, mutta ei. Lämpöaalto sen kuin jatkuu, ja näin raskauden viimeisellä kolmanneksella olo tuntuukin varmasti vielä tukalemmalta kuin normaalisti.
Hintavin yksittäinen hankinta kulman takana odottavaan vauva-arkeen on varmastikin lastenvaunut. Vaihtoehtoja tuntuu olevan mittaamaton määrä, ja jokaiselle tyylille ja tarpeelle varmasti löytyykin se sopivin yksilö. Mekin kotiutimme piiiitkän kartoitustyön jälkeen omat yhdistelmävaunumme muutama viikko sitten.
Ensimmäisen ultran jälkeen kirjoitin blogiimme siitä, kuinka tämä ensimmäinen kohtaaminen rakensi mieliimme vanhempina ensimmäiset mielikuvat meille saapuvasta pienestä tulokkaasta. Kuvailin tällöin, kuinka kätilön kuvailut ja selostukset ruudulla pomppivasta pienestä pavusta rakensivat ihka ensimmäiset käsityksemme lapsestamme, esikoisestamme. Continue reading ”Santsa funtsii: Hän on jo hän”
Raskauden viimeinen kolmannes on pyörähtänyt käyntiin. Pakko todeta, että sen kyllä huomaa ja tuntee! Continue reading ”Petite-Mama: Raskauden viimeinen kolmannes on täällä!”
Huomenta täältä Hotel St. Georgen vällyjen välistä! Tänään 1.7.2018 on meidän ensimmäinen eli nk. paperihääpäivä 🙂 Vuosi sitten astelimme Vanhan Kirkon alttarille 10 vuoden yhteisen polun saattelemana, sanoimme toisillemme tahdon ja juhlimme yhteistä taivaltamme Ravintola Sipulissa kera perheiden ja ystävien – erinomaisesta ruoasta, viinistä ja tunnelmasta nauttien.
Oikein hyvää juhannusaamua täältä sateisen sumuisista tunnelmista Rukan rinteiden kupeesta. Olikos onnistunut keskikesän juhla kera ystävien, saunomisen ja grillaamisen? Toivon mukaan oli! Ailahtelevista keleistä huolimatta.
Kesäisen aurinkoiset terveiset täältä pohjoisen lomalaitumilta!
Continue reading ”Mitä opimme imetyksestä ja synnytyksestä? #Perhevalmennus”
Havahduin tässä hetki sitten siihen, että raskaus on edennyt jo yli puolen välin ja laskettuun aikaan on enää alle 100 päivää!
Continue reading ”Petite-Mama: Alle 100 päivää laskettuun aikaan!”
Toukokuisena torstaina, reilu viikko sitten, istuin isäni kanssa Kansallisoopperan kolmannella parvella kuulemassa ensikertaa Wagnerin noin neljän tunnin mestariteosta, Parsifalia. Siinä me, isä ja isyyden kynnykselle astuva poika, seurasimme silmät ja korvat kovana paatoksellista oopperamaailman merkkiteosta, jonka pääaines ja teemat pyörivät uskonnollisten reliikkien, traditioiden, patriarkan ja velvollisuudentunnon ympärillä. Continue reading ”Mietteitä lapsuudesta, isyydestä ja vanhemmuudesta”
Raskaus on edennyt täällä jo toiselle kolmannekselle ja itseasiassa kokonaisuudessaan ollaan jo pitkällä yli raskausajan puolenvälin. Alkuraskauden hämmennys on pikku hiljaa vaihtunut tulevan tulokkaan odottamiseen sekä raskauden edetessä uusien oireiden ja muutoksien tarkkailuun ja sopeutumiseen. Tästä johtuen ajattelin nyt jakaa toisen kolmanneksen kuulumisia! Continue reading ”Petite-Mama: Raskauden toinen kolmannes”
Oli huhtikuinen torstaiaamu. Ei suinkaan vain yksi aamu muiden arkiaamujen joukossa, sillä tänä merkittävänä aamuna matkamme kävisi käsi kädessä talsien toistamiseen kohti Meilahdessa sijaitsevaa Naistenklinikkaa ja raskauden alkuhetkistä alkaen odottamaamme raskausajan toista ultraäänitutkimusta – rakenneultraa. Continue reading ”Rakenneultra sen paljasti, meille on tulossa…”
Eipä kestänyt kauaakaan, kun tuoreiden raskausuutisten saattelemana aloimme jo pohtimaan ja pähkäilemään, että kumpaa sukupuolta edustava tulokas meille onkaan tuloillaan.
Continue reading ”Nyt testataan! Tuloillaan tyttö vai poika?”
Näin se aika kuluu. Talven purevimmat paukkupakkaset on ohitettu, pääsiäisen suklaamunat syöpötelty ja viime viikon vappukarkelot vietetty. Ajan kulusta kielii myös se, että raskauteni ensimmäinen kolmannes tuli ohitettua jo tovi takaperin. Mikä siis parempi ajankohta hetken pohdiskella alkuvuoden tapahtumia pohtimalla, mitä esikoisemme ensimmäisestä kolmanneksesta jäi mieleen?
Continue reading ”Petite-Mama: Takana ensimmäinen kolmannes”
