Havahduin tässä hetki sitten siihen, että raskaus on edennyt jo yli puolen välin ja laskettuun aikaan on enää alle 100 päivää!
Tähänastinen raskausaika on vilissyt ohi valtavan nopeasti. Suurempia ongelmia ei oman voinnin ja kunnon suhteen ole juurikaan ollut. Toki on ollut kaikkea pientä muutosta ja totuttelua uuteen kehoon ja tilaan, mutta merkittävimmiltä raskausajan haasteilta ja yllätyksiltä olen ymmärtääkseni kuitenkin onnistunut välttymään. Ainoat havaitsemani todelliset haitat ovat edelleen alhaiset rauta-arvot ja tästä osittain kumpuava väsymys. Muuten olen selvinnyt ainakin vielä tähän asti ilmeisen vähällä. Toivotaan että loppuaika eli nyt alkava kesä olisi myös suotuisaa aikaa.
Itse maha-asukki tuntuu olevan ajoittain hyvinkin aktiivista sorttia, eikä päivän aikana voi välttyä potkuilta ja iskuilta. Rauhaisimmillaan hän tuntuu olevan silloin, kun itse olen liikkeellä. Jos päivän aikana istumista ja rauhallista menoa on ollut liikaa, alkaa mahassa joku vaatimaan hieman liikettä. Viikonloppuaamuisin kaveri herättää monesti kuuden pintaan ja hetken mekastuksen jälkeen löytää ilmeisesti paremman asennon ja jatkaa uniaan.
No entäs sitten valmistelut? Miten olemme näin kesäkuun ensimmäisen viikon käänteeseen tultaessa valmistautuneet pieneen tulokkaaseen – pienoiseemme, joka kantaa jo Santerin sanoin nimeä ”lil’ buddy”? Pakko myöntää, että suurin työ ja prosessointi on tehty edelleen ajatustasolla ja suurimmat hankinnat, esimerkiksi rattaat ja hoitopöytä, ovat edelleen kaupassa. Vaatteitakaan emme ole vielä hankkineet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Varmasti merkittävin syy tähän on ollut se, että olemme pyörineet suhteellisen aktiivisesti asuntonäytöissä. Elämänmuutoksen edessä olemme nimittäin alkaneet harkita oman asunnon hankkimista. Lainatarjoukset ovat jo tovin olleet voimassa, ja nyt olemme vain etsineet sitä sopivaa kohdetta. Muutaman lukaalin kohdalla olemme jo harkinneet tarjouksen jättämistä, mutta vielä oma kotimme antaa odottaa itseään. Viimeisimmän ehdokkaan kohdalla olimme jo mittanauhat kätösissä arvioimassa tilaa tulevalle bebelle ja beben tavaroille, mutta lopulta kyseinenkin kohde jäi ajatuksissamme pikkaisen liian pieneksi. Katsotaan kuitenkin mitä tuleman pitää!
Jo hoidettuja asioitakin on onneksi To Do-listassa, ja olemme esimerkiksi saaneet äitiyspakkauksen tilattua. Vastaavasti työpaikoilla olemme jo jutelleet tulevista äitiys/isyysvapaista. Kelalle on samalla myös lähtenyt äitiysrahakemukset. Neuvolassa olemme käyneet perhevalmennuksessa ja synnytysvalmennus onkin sopivasti omana syntymäpäivänäni 😀 Syntyvän lapsen vakuutus on hankittu ja jatkuvan säästämisen suunnitelma on uudelle tulokkaalle kaavailtu. Santerin isovanhempien taannoin Santerille valmistama pinnasänky on myös paikannettu naapurista Santerin vanhempien vintiltä. Sänky tulisi ainoastaan putsata, kasata ja laittaa bebelle valmiiksi.
Lähiaikoina tulemme myös tilaamaan rattaat. Merkki ja malli on jo tiedossa, odottelemme vain kesän potentiaalisia alennuksia. Lisää vaatehankintoja teemme, kun näemme, miten äitiyspakkauksesta tulleita vaatteita tulisi täydentää. Samalla tulee tehdä tarkempi kartoitus muihin hankittaviin asioihin. Tällaisia ovat mm. turvaistuin, sitteri ja rintapumppu, kylvetysamme, kantoreppu/liina jne… Isommat ja ns. jokapäiväiseen arkikäyttöön tulevat hankinnat tulemme tekemään uusina, ja vähemmälle, hetken aikaa käytössä oleville eli ns. sesonkitavaroille/varusteille toivomme löytävämme käytetyt versiot. Nyt saakin vinkata omat must have ja tarpeellisimmat tuotteet! 🙂
Tälläisissä tunnelmissa lähdetään kohta laskeutumaan kohti raskauden viimeistä kolmannesta! Jännittävää!
-Jonna
Polulla 
Jätä kommentti