Mitä vanhemmat ajattelevat toisistaan? Ajattelimme nyt jakaa toisillemme sekä teille, mitä ajattelemmekaan toisistamme vanhemman roolista!
Miten näemme toisemme vanhempina?
Santsa funtsii: ”Mun pitää…”
Makoilen reporankana saunan ylälauteilla.
Santsa funtsii: Isänä roolini on muuttunut
Kello löi kaksi. Elettiin sateista perjantai-iltapäivää elokuun viimeisenä päivänä kuluvaa vuotta.
Jatka lukemista ”Santsa funtsii: Isänä roolini on muuttunut”
Santsa funtsii: Kannattiko isyysvapaa?
Pienoinen pakettimme kasvaa päivä päivältä, ja ensi viikolla horisontissa häämöttää jo kahden kuukauden iän rajapyykki. Pikkuruinen ”rääpäleemme” onkin jo kasvanut melkoiseksi mötkyläksi, jonka kannatteleminen pesujen yhteydessä yhdellä kädellä muodostuu hetki hetkeltä…no jos ei nyt haastavammaksi niin ainakin painavammaksi puuhaksi. Jatka lukemista ”Santsa funtsii: Kannattiko isyysvapaa?”
Santsa funtsii: Murtumispiste
Meillä kaikilla lienee murtumispiste. Tai tarkemmin todettuna, kaksi murtumispistettä. Antakaapas kun selkeytän…
Mietteitä lapsuudesta, isyydestä ja vanhemmuudesta
Toukokuisena torstaina, reilu viikko sitten, istuin isäni kanssa Kansallisoopperan kolmannella parvella kuulemassa ensikertaa Wagnerin noin neljän tunnin mestariteosta, Parsifalia. Siinä me, isä ja isyyden kynnykselle astuva poika, seurasimme silmät ja korvat kovana paatoksellista oopperamaailman merkkiteosta, jonka pääaines ja teemat pyörivät uskonnollisten reliikkien, traditioiden, patriarkan ja velvollisuudentunnon ympärillä. Jatka lukemista ”Mietteitä lapsuudesta, isyydestä ja vanhemmuudesta”
Polulla 