Petite-Mama: Raskaudestani kuultua

Raskaana ollessani olemme kuulleet yhdessä tai erikseen monia letkautuksia perheenjäseniltä, ystäviltä, työkavereilta, tutuilta ja tuntemattomilta. Välillä ohimennen sanotut heitot ovat olleet huvittavia, ihmetystä herättäviä, positiivisia, negatiivisia…. lista voisi olla loputon. Ajattelinkin, että voisi olla hauska nostaa näistä kaikista sellaiset, jotka ovat jääneet mieleeni! Continue reading ”Petite-Mama: Raskaudestani kuultua”

Mietteitä lapsuudesta, isyydestä ja vanhemmuudesta

Toukokuisena torstaina, reilu viikko sitten, istuin isäni kanssa Kansallisoopperan kolmannella parvella kuulemassa ensikertaa Wagnerin noin neljän tunnin mestariteosta, Parsifalia. Siinä me, isä ja isyyden kynnykselle astuva poika, seurasimme silmät ja korvat kovana paatoksellista oopperamaailman merkkiteosta, jonka pääaines ja teemat pyörivät uskonnollisten reliikkien, traditioiden, patriarkan ja velvollisuudentunnon ympärillä. Continue reading ”Mietteitä lapsuudesta, isyydestä ja vanhemmuudesta”

Ensimmäinen ultra!

Ajankohta oli maaliskuun ensimmäisiä päiviä, kun polkumme vei meidät yhtä matkaa Naistenklinikalle raskausajan ensimmäiseen ultraäänitutkimukseen. Raskausviikkoja oli Jonnalle kertynyt tässä vaiheessa jo reilu 12 ja niinpä, neuvolasta saamamme äitiyskortti mukanamme, ilmoittauduimme saapuneiksi ja istahdimme aulaan odottamaan vuoroamme.

Continue reading ”Ensimmäinen ultra!”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑