Mitä opimme imetyksestä ja synnytyksestä? #Perhevalmennus

Kesäisen aurinkoiset terveiset täältä pohjoisen lomalaitumilta!

Niinpä sitä taas päästiin nopeasti lomatunnelmiin, kun jo ensimmäisenä lomapäivänä sujahdimme sutjakkaasti finskin päivälennolla Rovaniemelle, mistä matka jatkuu tänään edelleen Jonnan mummolaan. Siellä meitä odottaa viikon antoisa kesälomarupeama. On katon kunnostusta, halkohommia, jalkapallon mm-kisoja, ruohonleikkuuta, veneilyä, grillailua ja rantasaunomista. Ai ettäh…

Ennen totaalista henkistä lomille lompsimista, haluamme vielä hetkellisesti palailla taannoisiin Perhevalmennus-sessioihimme. Kysehän on valtion uusille vanhemmille sponssaamista oppisessioista, joiden tarkoitus on – kenties ketään yllätttämättä – valmentaa tulevia vanhempia muuttuvan arjen saloihin. Kuulimme tällaisten valmennusten mahdollisuudesta jo ensimmäisen neuvolakäyntimme yhteydessä. Parin tunnin valmennukset järjestettäisiin neuvolan tiloissa tiettyinä arkipäivinä kello kahdeksan, joten osallistuminen meille olisi suhteellisen vaivatonta. Ainut jokseenkin negatiivinen asia toki valmennuksissa oli se, että työkalentereita jouduttiin hivenen sorvata sessioihin sopivaksi.

Imetyksen ihmeellinen maailma

Toukokuisena kevätaamuna tepastelimme ensimmäiseen koulutustilaisuutemme naapuruston Kivelän neuvolan tilohiin. Löysimme luokkahuoneen rakennuksen kolmannesta kerroksesta vaivoitta ja astuimme sisään tilaan, missä muut tulevat vanhemmat, noin kymmenisen paria, jo istuivat pareittain sikin sokin ympäri suhteellisen avaraa tilaa. Suomalaisen tyylin mukaisesti, oli kuppikuntien väliin jätetty sopivasti hajurakoa, ja niinpä mekin etsimme oman paikkamme vielä tyhjyyttään ammottavalta riviltä. Eihän sitä nyt liian lähellä sovi istuskella. Muovimukeihin tilkka vettä matkan varrelta, peput penkkiin ja katse kohti luokkahuoneen edessä jo valmennuksen ensisointuja tapailevaa opettajaamme.

”Imetys. Mitä kaikkea imettämisestä tulee mieleen? Tehdään niin, että jaetaan teidät ryhmiin…”

Eipä onnannut taktinen sijoittumisemme! Koko kööri jaettiin neljään ryhmään, joista kaksi koostui tulevista synnyttäjistä ja kaksi synnyttäjien tukihenkilöistä – eli lähtökohtaisesti meistä miehistä. Tehtävänämme oli fundeerata imetystä, sen herättämiä tuntemuksia sekä siihen valmistautumista.

Oman ryhmäni keskustelu käynnistyi julkisen imettämisen hyväksyttävyyden pohdinnasta (voin vakuuttaa, etten itse tätä aihiota käynnistänyt), mutta siirtyi nopeasti itse aiheeseen. Olihan se hieman outoa, sekä Jonnalle että itselleni, keskustella näin intiimeistä aiheista meille täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Siitä huolimatta koimme tällaisen ryhmätyöskentelyn silti myös hyvänä asiana, sillä työskentely avarsi näkemystämme muista tulevista vanhemmista, heidän ajatuksistaan sekä siitä, kuinka samankaltaisten aihioiden äärellä me uuden kynnyksellä tepastelevat tahot taapertelemme.

Keskustelutuokion jälkeen vastaukset käytiin läpi ryhmä ryhmältä suusanallisesti. Imetyksessä pohditutti mm. seuraavat asiat:

• Onnistuuko imetys ylipäätään? Mitä jos ei onnistu?
• Miten puoliso/tukihenkilö voi tukea imetyksessä?
• Hankinnat. ”Imetyskori”, pumppu, hanskat taaperolle.
• Julkinen imettäminen ja sen ympärillä kuohuva keskustelu.
• Imettämisen emotionaaliset vaikutukset vauvaan. Onko tällaisia?
• Miten imettäminen vaihe vaiheelta etenee?

Kysymyksiä siis sateli, mutta niin sateli vastauksiakin. Keskustelun päätteeksi kävimme nimittäin läpi varsin kattavan powerpoint-henkisen esityksen koskien imettämisen detaileja. Saimme vinkkejä hankintoihin sekä imetystilanteeseen sekä siihen, miten imetyksen toteutumista voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea.

Valitettavasti tämä valmennus jäi meiltä kuitenkin vajavaiseksi, sillä meidän piti Jonnan kanssa pinkaista työpöydän ääreen jo ensimmäisen tunnin jälkeen. Pahoittelimme kouluttajalle aikaista poistumistamme ja tiedustelimme, että mitä meiltä jäi nyt toisen tunnin osalta kuulematta. Ilmeisesti olisimme päässeet laajentamaan ymmärrystämme imetyksestä ihan oikean uuden perheen välityksellä, joka olisi toisen tunnin aikana saapunut kertomaan omia kokemuksiaan imettämisestä. Tämä jäi tällä kertaa siis kokematta, ja nokat kääntyivät kohti työpisteitä.

Syntymäpäivälahjaksi synnytysvalmennus

Viime viikon keskiviikkona oli aika palata koulun penkille, kun edessä oli perhevalmennus vol. 2 –> synnytysvalmennus. Sopivasti Jonnan syntymäpäivänä. Tätä valmennusta odotimme molemmat ehkä hieman enemmän, johtuen varmastikin siitä tosiasiasta, että synnytys pohdituttaa enemmän. Samaiset toimenpiteet aamusta ja aamuisen pullantuoksun leijailessa jälleen neuvolan portaissa kiirehdimme paikalle hieman jännittyneinä siitä, mitä tämä valmennuskerta tulisi sisältämään. Suunnilleen saman verran porukkaa tässäkin sessiossa ja joitakin tuttuja kasvoja ensimmäisestä valmennuksesta.

Tällä kertaa pääsimme osallistumaan koko valmennukseen. Jälleen kerran alkuun porukka neljään ryhmään (tällä kertaa tosin pääsimme olemaan samassa ryhmässä) ja keskustelu käyntiin koskien synnytyksen herättämiä kysymyksiä. Tällä kertaa mietityttivät mm. seuraavat asiat:

• MISSÄ VAIHEESSA SAIRAALAAN?!? (tulevien isien suosikkikysymys)
• Mitä eri kivunlievityksen metodeja on olemassa?
• Mitä hyötyjä/haittoja on ammesynnytyksestä?
• Mitä muita synnytystapoja on olemassa?
• Miten synnytys etenee?

Ryhmäkeskustelun jälkeen kävimme läpi synnytyksen eri vaiheet ja synnytyksen etenemisen, kivunlievityksen ei-lääkkeelliset ja lääkkeelliset metodit, synnytystavat ja vinkit synnytykseen mukaan otettavista tavaroista/asioista. Lisäksi pääsimme perehtymään itse syntymään jouskikvartetin säestämän videon kera 😀 Pienellä youtube-etsivätyöllä onnistuin löytämään meille näytetyn videon interwebin ihmeellisestä maailmasta, ja löydätkin sen alta. Katso…jos uskallat 😀

Tästä kerrasta koimme saavamme enemmän hyviä vinkkejä mukaamme. Siinä missä synnytys näyttäytyi vielä ennen kyseistä koulutusta melko epäselkeältä, nopesti toteutettavana ja Hollywood-maailman maalaamalta kokonaisuudelta, saimme valmennuksen myötä toimituksesta paljon selkeämmän mielikuvan. On tärkeä pitää mielessä, että synnyttäminen Suomessa on kuitenkin varsin turvallinen tapahtuma, jota johtavat ammattitaitoiset tekijät. Yksin emme tule siis olemaan 🙂

Valmennuksesta valmistuneet

Kaksi valmennusta siis läpikäytynä. Mitä siis opimme? Imetyksen kohdalla merkittävimmät löydökset olivat varmaankin imetyskori ja vauvan hanskat. Imetyskorilla viitataan siis pienoiseen koriin, johon imettävä äiti voi latoa kaikki tykötarpeet. On vesipulloa, kaukosäädintä, pientä evästä ym. sellaista, mikä mahdollistaa sen, ettei imettäjän tarvitse kesken imetyksen lähteä liikenteeseen. Pienoisen hanskat olivat puolestaan sitä varten, ettei innokas imijä pienoisine kynsineen raavi äitiä ruokailun aikana. Tätä varten oli myös tarjolla nk. imetyskorua. Lisäksi imetysvalmennuksesta jäi kätösiin luonnollisesti myös oikea imetysasento sekä imettämisen suhteellisen tiheät välit 🙂

Synnytysvalmennuksen keskeisin anti oli varmastikin kolmiosainen rakenne, mikä koostuu alku-, ponnistus- ja jälkivaiheesta. Tämä tapatumaa selkeyttävä rakenne antoi osviittaa siitä, miten mittavasta prosessista synnytyksessä lopulta (mahdollisesti) on kyse. Lisäksi kivunlievityksen ei-lääkkeelliset metodit – hieromiset ja paijailut – sekä nesteytyksen tärkeys olivat etenkin näin synnytyksen tukijoukolle tärkeää materiaa.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että koimme perhevalmennuksiin osallistuminen varsin hyödylliseksi. Mikäli tällaiseen on mahdollisuus, suosittelemme osallistumista lämpimästi.

Herättääkö imettäminen tai synnyttäminen ajatuksia sillä suunnalla? Tai onko synnytys jo takanapäin ja imettäminen jo käynnistetty? Kuulisimme näin esikoistamme odottaessamme erittäin erittäin mielellämme mahdollisia vinkkejä ja kikka kolmosia 🙂 Kommentoi ihmeessä joko tänne blogin puolelle tai Polulla-instaan!

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa. Ensi viikolla otetaankin sitten pientä breikkiä vauva-aiheista ja käydään läpi muuta elämäämme näin uutuuden ulkopuolella. Mitä muita muutoksia kevät on tuonut tullessaan, mitä olemme askarrelleet näin kesäloman aikana ja mitä odotamme tulevalta syksyltä. Tällaista luvassa siis ensi viikosta! Jos lomat on sillä suunnalla jo käynnissä tai alkamassa, erinomaista kesälomaa! Jos työviikko vielä näyttää ikävää naamaansa, tsemppiä vielä työn touhuun – kyllä ne lomat sieltä vielä tulevat. Palaillaan viikon päästä täällä blogissa, sillä välin tosin instassa.

Nyt, lomalle lompsis!

-Santeri & Jonna