Houkutusten sinkkuviikko

Olen viettänyt viimeiset 10 päivää Helsingissä ”sinkkuna” Jonnan ja Danielin lomaillessa pohjoisessa. Sinkkuviikkoni on vierähtänyt rattoisasti rentoutuen, pleikkaria pelaillen, kavereita kestittäen, mustikkametsässä pakastettavia marjoja poimien ja, ihan viimeisimpänä, Valioliigan kausiavasta katsellen. Kaikkia näitä sinkkuviikkoni verrattain leppoisia aktiviteettejani on kuitenkin alleviivannut yksi piinaava tunne.

Houkutus.

Houkutuksia joka kulman takana

Älkää ihmeessä ymmärtäkö nyt väärin. Työajalla ja työpaikalla arki on sujunut vapaana seireenien houkuttelevalta lirkuttelulta. Olen herännyt herätyskellon pärinään 5.45, saapunut toimistolle 7.00, syönyt lounaan 11.00, nauttinut iltapäiväkahvin 14.00 ja lähtenyt toimistolta n. 15.30. Hyvin normaalia arkea siis. Ongelmitta. Houkutuksitta.

Mutta sitten…

kirjoitus_neloskuva.jpg

Välittömästi toimistolta poistuessani ja Helsingin katuja myöhäisiltapäivällä ja iltasella käppäillessäni, kohdalleni on viimeisen reilun viikon aikana osunut toinen toistaan hemaisevampi Houkutus. Houkutus, josta olen ensin kaduilla talsiessani ja sitten kotini kätköihin taantuessani fantasioinut yhä uudestaan ja uudestaan. Houkutus, joka on kuiskuttanut korvaani sulosäveliä sinkkuviikkoni minulle suomista mahdollisuuksista. Normaalin arkeni Kielletystä Hedelmästä.

Kirjoitus_kolmoskuva

Eipä väliä sillä, onko katseeni Helsingin kaduilla kääntynyt oikeaan vai vasempaan, Houkutus on suonut eteeni toinen toistaan uhkeampaa ja sylkeä suuhun tuovaa lupausta henkilökohtaisesta hemmottelusta, maanisuuden mittoihin yltävästä mielihyvästä, ehkäpä jopa ennennäkemättömästä euforiasta.

Kirjoitus_kakkoskuva

Tällaistako se sinkkuilu olikin? Ympärivuorokautista Houkutusta?

Antauduinko sinkkuuden viettelyksille?

Vaikeaa on ollut. Todella vaikeaa. ”Sinkkuarkeni” on ollut lähestulkoon päivittäistä taistelua Houkutusta vastaan.

Silti nyt – päivä ennen Jonnan ja Danielin paluuta – voin käsi sydämellä todeta, että olen onnistunut kovettamaan itseni houkutusten huokauksilta ja pidättäytymään koettelevilta kiusauksilta.

Tyytyväisenä ja henkisiä henkseleitäni paukutellen kerron nimittäin nyt sinulle, hyvä lukija, etten vajaat 2 viikkoa kestäneellä ”sinkkuviikkollani” ole käynyt kertaakaan McDonaldsissa, Hesburgerissa tai missään muussakaan lähitienooni pikaruokaravintolassa. En ole antautunut periksi Burger King -porsastelulle, Pizza Hut -himolle tai Taco Bell -temptationille.

Ei. Ainuttakaan. Antautumista. Houkutukselle.

Päivittäisestä polttavasta tunteesta ja useammasta ovella käännähtämisestä huolimatta olen onnistunut kuin onnistunutkin sivuuttamaan pikaruokaravintoloiden houkutukset preferoiden sen sijaan kotiruokaa. Makaroni- ja maksalaatikkoa, spaghetti carbonaraa.

Okei okei, näen epäilevän katseenne. Myönnetään siis-> Via Tribunali -pizzeriassa kävin viime maanantaina pyörähtämässä. MUTTA, mutta sekin kollegan kanssa ennen Taivallahden Kesäteatterin Hotelli Humina -esitystä.

Ei lasketa!

Sinkkuus ja ruokailun haasteet

Hieman kieli poskella kirjoitetun blogitekstin taustalla lymyilee todellinen haaste – nimittäin ruoan valmistaminen pelkästään itselleni, yhdelle henkilölle.

kirjoitus_kuvaviisi.jpg

Viimeiset 10 vuotta – osapuilleen – olen tottunut valmistamaan ruokaa vähintään kahdelle henkilölle, itselleni ja Jonnalle. Nyt, muuntauduttuani hetkellisesti jälleen yhden hengen taloudeksi, minulla on ollut melkoisia haasteita ruokailun suunnittelussa. En ole esimerkiksi noudattanut viikoittaista ruokakassi-rutiiniamme (ruokakassin tilaaminen Prismasta sunnuntaille tai maanantaille), jolloin olen joutunut päivittäin työpäivän päätteeksi puntaroimaan iltaruokaa ihan sen hetkisen fiiliksen pohjalta. Siitähän ne ongelmat pikaruoan suhteen sitten alkavatkin.

kirjoitus_kuvakuusi.jpg

Siinä missä normaalin perhearjen keskellä viikon ruokaostokset koostuvat esimerkiksi lasagne-, siskonmakkarakeitto- ja chili con carne -tarvikkeista, yhden hengen taloudessa en sitten ole osannut sumplia päivittäistä ruokakulutustani normaaliarkea vastaavalla vaivattomuudella. Yhtäkkiä 400 grammaa jauhelihaa onkin liian suuri määrä yhden hengen makaronilaatikkoon, kulhollinen halloumisalaattia yliampuva kevyeksi iltapalaksi ja sweet & sour kana liian vaivalloinen pelkästään itseni ravitsemiseksi.

Ratkaisuna olen tehnyt sen, mitä monet sinkkutaloudet varmastikin jo tekevät: olen tehnyt ruokaa useammalle päivälle kerrallaan (lukija: töttöröö, hieno hoksaus hermanni!) Eihän tämä nyt mikään uusi konsti tai konsepti tietenkään ole 😀 Onpa kuitenkin hieman poikkeuksellinen suhteessa normaaleihin tottumuksiini. Olen syönyt useampana päivänä putkeen niin salaattia kuin makaronilaatikkoakin. Vain tällä konstilla olen onnistunut välttämään lähitienoon pikaruoan sulosointujen kutsun.

Arki kutsuu jälleen

Huomenna Jonna ja Daniel palailevat pääkaupunkiseudulle. Kaikki onkin tällä jo valmiina. Koti on suorittu, Prisman kauppakassi tilattu ja ”sinkkuviikolla” palauduttu. Antaa siis normaalin arjen tulla jälleen. Olen jo houkutuksiltani varsin uupunut 🙂

– Santeri

kirjoitus_kuva7


No niin. Normaalia arkea kohti siis jälleen. Eikä pelkästään sitä kohden, sillä kyllähän se on tosiasia, että syksyä kohden tässä myös mennään. Kesän kuumimmat käristyskupolit on ohitettu ja ilmassa on kuin onkin syksyn ensimmäiset tuntemukset. Aamut ovat pykälän kylmempiä, töissä alkaa taas kiire nostamaaan viikko viikolta päätään ja – mikä hienointa – penkkiurheilijan suurimmat suosikit Valioliiga ja NHL tekevät askel askeleelta tuloaan. Ajankulku on muutenkin tällä viikolla läsnä, kun allekirjoittanut siirtyy lauantaina 31-vuotissyntymäpäivien myötä taas seuraavalle ikävuodelle.

Nähdään jälleen viikon päästä täällä blogin puolella. Sillä välin löydät meidät, totuttuun tapaan, Polulla-Instan puolelta. Oikein kovasti tsemppiä tulevaan viikkoon!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: