9 tunnin junamatka taaperon kanssa

Kesäkuun ensimmäinen päivä, ensimmäinen lomapäivä. Koronakevään eristäytymisen ja tiiviin kotihengailun jälkeen olimme sitä mieltä, että Helsingin maisemia emme jäisi tänä kesänä katselemaan. Siispä jo hyvissä ajoin ennen loman alkua tiesimme, että tulisimme lähtemään junalla Rovaniemelle isovanhempien luokse.

Piiiiitkään odottelimme tietoa sitä, aloittaisiko VR koronan myötä pannassa olleiden HELSINKI – ROVANIEMI -yöjunien ajattamisen. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja niinpä me pakon edessä varasimme istumapaikat 9 tunnin päiväjunareissulle.

Mukaan lähtisi meidän vanhempien ohella ensimmäistä junamatkaansa suorittava 1-vuotias Daniel ja tarpeeksi vaatteita ja varusteita meille kaikille useamman viikon reissua varten.

Kyllä meitä melkoisesti jännitti. Miten saisimme ajan kulumaan, minne saisimme mukaan lähtevät vaunut, miten ruokailu onnistuisi ilman ravintolavaunua, änkeäisikö joku ihan viereen istumaan, miten päiväunien nukkuminen onnistuisi istumapaikalla….

Aika monta kysymysmerkkiä leijui ilmassa, kun nousimme junaan aamukuudelta Rautatieasemalta.

img_20200807_092102_7543763981881205181164.jpg

Perhehyttiin matkamme käy

Kuten todettua, olisimme mieluummin suosineet yöjunaa. Tällöin aika olisi vierähtänyt mukavasti nukkuessa eikä meidän vanhempien olisi sen kummemmin tarvinnut keksiä ajan kuluksi ohjelmaa.

Koska yöjuna ei ollut mahdollinen ratkaisu, varasimme seuraavaksi parhaan vaihtoehdon: nimittäin perhehytin. Etsimme junavuoron, jossa hyttiin ei ollut vielä muita tulijoita toivoen, että kukaan muu ei ostaisi meidän jälkeen hyttiin paikkoja. Tällöin saisimme nauttia vain ”oman porukan” seurasta, ja taaperokin saisi olla vapaammin kun ei tarvitsisi niin tiuhaan tahtiin huomioida muita matkailijoita.

Koska ravintolavaunun oli koronan takia myös kiinni, kävimme etukäteen ostamassa itsellemme upouuden ruokatermarin ja kassillisen eväitä. Hygieniastakin huolehdittiin, sillä kaupasta kärrättiin mukaan myös käsidesiä, baby wipesia ja hengityssuojaimia.

Jotta aika saataisiin kulumaan, taaperolle hankittiin mukaan uusia tarrakirjoja ja myös suosikkilelut pääsivät junamatkasta nauttimaan.

Matka alkaa aamuvarhaisella!

Junamme lähtöaika oli jo ennen seitsemää. Lämmitimme kotona ruokatermariin pinaattikeittoa ja pakkasimme kaikille kolmelle aamupalankin mukaan. Ajattelimme, että aamupalan syöminen kävisi näin aikaisin aamulla ohjelmanumerona junassa.

Koska kannettavaa ja mukaan otettavaa oli paljon, pakkasimme rattaat aivan täyteen tavaroita. Mukaan lähti mm. taaperon uudehko polkupyörä, joka löysi oman paikkansa rattaiden alaostasta . Tämän lisäksi taakkanamme oli vielä kaksi suurta matkalaukkua, joita Santeri lupautui raahaamaan asemalle.

Mielikuvissamme olimme haaveilleet, että tänä reissuaamuna – kuten useampana aamuna muutenkin – taaperomme ponnahtaisi ylös pirtsakkaana jo aamuviiden jälkeen. Kuin kohtalon saattelemana, oli tämä aamu tietenkin juuri poikkeuksen vahvistava sääntö, sillä tällä kertaa hän olisi halunnutkin jatkaa uniaan vielä pidemmän tovin.

Jouduimme herättämään pikkuisen kaverimme kesken vielä maittaneiden unien. Vaatteiden vaihto ja sitten matka kohti juna-asemaa.

img_20200807_091901_1081151352545990407972.jpg

Muutaman suunnittelemattoman mutkan kautta pääsimme Helsingin Rautatieasemalle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti lähteä reissuun suoraan Pasilan asemalta, mutta Santerin hivenen häröillessä lähtöaikojen kanssa, päätimme nousta junaan jo suoraan lähtöpisteestä. Tämä oli loppujen lopuksi oikein hyvä vaihtoehto, koska saimme rauhassa etsiä vaunumme, purkaa tavaramme hyttiin, laittaa rattaat kasaan ja nostaa ne omille paikoilleen vaunun toiseen päätyyn. Jos olisimme nousseet junaan Pasilassa, olisi tähän kaikkeen ollut vähemmän aikaa.

Junassa on tunnelmaa!

No mitens se junamatka sitten meni?

Ensinnäkin perhehytti…se yllätti meidät positiivisesti. Hytissä oli neljä keskivertoa suurempaa istuinta, pöytä ja pieni leikkinurkkaus tuoleineen. Ison ikkunan ääressä oli mukava syödä aamupalaa ja sen äärellä taapero jaksoi katsella maisemia. Vaikka hytin lattian puhtaus aiheutti äidissä pieniä ahdistuksen hetkiä (pyyhin pinnat kosteuspyyhkeillä… 😀 ), oli siinä mukavasti tilaa leikkiä omilla leluilla.

img_20200807_092355_9015953688049130525244.jpg

Perhehytti sijaitsi myös aivan leikkitilan alapuolella, joten kun hytissä kävi meno liian levottomaksi, paljastimme taaperolle mitä kivaa yläkerrassa oli. Leikkitilassa oli taaperon suureen suosion saanut leikkijuna, liukumäki ja lukunurkkaus. Korkeammalta näki myös vähän pidemmälle, ja leikkitilasta näimme mm. meitä kaukaisuudesta katselleen hirven.

img_20200807_092308_6157185549598648003429.jpg

Aikainen aamu ja jännittävä junassa matkustus väsytti sen verran taaperoa, että hän nukahti ennen aikojaan päiväunille perhehytissä. Istuimet olivat sen verran isot ja taapero tarpeeksi pieni, että power napit onnistuivat hyvin. Varsinaisista päiväunista ei junassa tullut mitään, koska aina kun taapero meinasi nukahtaa tuli kuulutus, pysähdys tai muuta jännittävää, ettei unille maltettu rauhoittua.

img_20200807_092441_5022379165435352460257.jpg

Yhdeksän tuntia junassa meni kaiken kaikkiaan yllättävän hyvin! Laatimamme ohjelma ruokailuineen, päiväunineen ja leikkihetkineen piti taaperon hyvällä tuulella, ja leikkitilan ansiosta saatoimme me vanhemmatkin antaa toisillemme vapaata/omaa aikaa, kun toisen oli helppo lähteä leikkitilaa toisen jäädessä hyttiin. Vaikka emme lähtisi samaa matkaa tekemään ihan heti uudelleen, voisimme tehdä vähän lyhyempiä junamatkoja oikein mieluusti. Perhehytti on kyllä aivan ehdoton ja nyt ravintolavaunun ollessa taas käytössä saisi junasta tuoretta kuumaa kahvia 🙂

Muutamat vinkkimme ensimmäistä (pitkäääää) lapsen kanssa suoritettavaa junamatkaa suunnittelevalle:

  • Aikataulut: mitä tehdään milloinkin, milloin syödään, milloin nukutaan?
  • Jaksaminen: varaa myös itsellesi tarpeeksi evästä, jotta jaksat hyppiä ja pomppia lapsen mukana
  • Aktiviteetit: mieti jo etukäteen, että mitä kaikkea aktiviteettia keksit junamatkalle. Mitä enemmän pikkuvesselillä on tekemistä, sitä nopeammin aika kuluu.

Matka meni siis hienosti. Ensi kirjoituksessa pääsemmekin jo sitten itse kesälomalle kuviin ja tunnelmiin.

– Jonna


Tästä se syksy sitten käynnistyy. Toivotaan kuitenkin, että arki pysyy suhteellisen ”normaalina”, eikä koronan toisi tullessaan nyt jälleen uusia tiukkoja rajoitteita. Nähdään jälleen viikon päästä täällä blogin puolella, sillä välin löydät meidät totuttuun tapaan Polulla-instan puolelta. Tsemppiä tulevaan viikkoon!

Jätä kommentti

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑